Pihvi

Sepi Kumpulaiselle ei hifi riitä – pitää olla high endiä

High end -herkuttelija Sepi kertoo, mitä on luonnollinen äänentoisto ja millaisia elämyksiä se voi antaa.

Haastis: Janne Flinkkilä
Kuvat: Ville Malja


Moni tuntee Sepi Kumpulaisen ”Kalevankadun laulavana talonmiehenä”. Harvempi tietää, että hän on pitkän linjan hifiharrastaja, joka on 90-luvulta asti nautiskellut high end -laitteiden kuuntelusta – eli siitä kaikkein laadukkaimmasta (ja kalleimmasta) äänentoistosta, jonka päälle ymmärtävät vain asiaan syvästi vihkiytyneet.

Julkisuudessa on kyllä mainittu, että Sepi osti Armotonta menoa -hitin tienesteillä aikoinaan yli 100 000 markan stereot, mutta se on kuitattu ikään kuin erikoisena päähänpistona. High end -harrastus on kuitenkin Sepille vakava ja tärkeä asia. Se tarjoaa hänelle kahtalaista nautintoa: musiikinkuuntelu on tietysti pääasia, mutta äärimmäisen kiehtovaa on myös laitteiden tekniseen toteutukseen perehtyminen, jokaista atsimuuttikulman säätöasetusta ja eristehilatransistorin (MOSFET) valmistajaa myöten.

Olemme sähköpostiajan kirjekavereina käyneet Sepin kanssa pitkän aikaa päivittäistä viestinvaihtoa ja jutelleet intensiivisesti luonnollisen äänentoiston syvimmästä olemuksesta. Yhtenä päivänä saimme idean, että kun kerran hänellä on näistä asioista vankka tietämys ja vahva näkemys, miksei sitä saman tien jakaisi muillekin.

Sepi innostui ideasta ja kokee, että hän voisi hyväntahdonlähettiläänä kertoa, mitä harrastus voi parhaimmillaan antaa ja heitellä myös vinkkejä, joista voi olla nautinnollisempaa äänentoistoa tavoitteleville jopa rahanarvoista hyötyä.

Tässäpä siis teille Sepin mietteitä harrastuksestaan – ja korostetaan vielä hänen toiveestaan, että nämä ovat yhden ihmisen henkilökohtaisia, omaan kokemukseen ja elämänfilosofiaan perustuvia näkemyksiä eivätkä missään nimessä absoluuttisia totuuksia. Sepin kirjoitukset on julkaistu rehellisesti sellaisenaan, mitään lisäämättä tai poistamatta.

”mielenkiinto aihepiiriä kohtaan on loputon.”

Oisko sulla Sepi tuohon alun johdantoon vielä jotain lisättävää?

lisäisin sen vielä väärinkäsitysten ennaltaehkäisemiseksi ,estämiseksi etten minäkään tiedä itse kaikkea. minua on kiinnostanut aina ruveta tuotesuunnittelijaksi ja tutkijaksi, laiteinsinööriksi. en ole tosin sitä tänä päivänäkään vielä pystynyt toteuttamaan mutta voin sanoa ainakin sen että mulla on oma henk koht motivaatio ja henk koht intressi eli mielenkiinto ja kiinnostus aihepiiriä kohtaan. vaikken kaikkea siitä vieläkään tiedä. älkää lukijat missään tapauksessa vetäkö johtopäätöstä että sepi tietää elektroniikasta ja laitteista kaiken ja leikkii jotain kaikkitietävää jumalaa.

joten totuus on siinä, että olen valtavan kiinnostunut ja innostunut, utelias oppimaan lisää ja saamaan lisää tietoa. mielenkiinto aihepiiriä kohtaan on loputon. siksi pyrin aina kun se vain on suinkin mahdollista hankkimaan ostamaan erittäin laadukasta high endiä, maailman parasta tai yksi maailman parhaista ehdokkaista. sanotaan viiden maailman parhaan joukkoon kuuluvat tuotteet, laitteet.

olen kiinnostunut edistyksellisestä ja innovatiivisesta ja pitkälle viedystä analogisesta elektroniikasta, esim. vinyylilevysoitin roksan tms touraj moghaddam signature edustaa juuri tätä ryhmää ulkopuolisine virtalähteineen. samoin cd pyörittäjät ja erilliset da-muuntimet ja ulkopuoliset virtalähteet sille. kehittynyt tekniikka kiinnostaa.

Millaisia elämyksiä hyvä äänentoisto voi parhaimmillaan antaa?

se mitä se voi  parhaimmillaan antaa itse kullekin riippuu  vähän ihmisen/henkilön omista luonteenpiirteistä, siitä  mitä asioita  pystyy  itse omaksumaan  ja kokemaan,tuntemaan. millainen eläytymiskyky  on. tunne-elämän toiminnasta, tunteiden voimakkuudesta. siitä  mitä itse arvostaa  ja pitää tärkeänä toistossa ja kuuntelussa. 

voin kertoa  sen  miten se itseeni vaikuttaa, mitä fiiliksiä  itselleni tulee.  tässä kohtaa  täytyy  oitis korostaa ja painottaa että kokemus on hyvin  henkilökohtainen, jokainen  voi kokea sen hyvin eri tavalla.

”hyvällä äänitteellä  kyyneliä  vierähtää  silmäkulmaani, silmänurkkaan  merkkinä  osoituksena nautinnon ja onnen määrästä ja sen voimakkuudesta.”

itse  saan sellaisia  fiiliksiä että ensiksikin kuuntelukokemus koukuttaa  eli  ainakin itselleni  synnyttää kuunteluriippuvuutta. haluaa saada kokea kuuntelukokemuksen ja elämyksen yhä vaan uudestaan ja uudestaan. ei koskaan kyllästy siihen, minä ainakaan en kyllästy.

päinvastoin nälkä kasvaa syödessä eli haluaa aina kuunnella vaan enemmän ja enemmän eikä millään malta,malttaisi lopettaa kuuntelusessiota. endorfiinit  eli mielihyvähormoonit alkaa virrata  verisuonissani. hyvällä äänitteellä  kyyneliä  vierähtää  silmäkulmaani, silmänurkkaan  merkkinä  osoituksena nautinnon ja onnen määrästä ja sen voimakkuudesta. ei missään tapauksessa surusta,tuskasta,murheesta vaan nautinnosta ja onnesta! hyvällä tavalla hyvää tarkoittaen   liikutun.

”ei stereosarjoista kannata lähteä hyvää ääntä hakemaan.”

Miten määrittelisit hyvän äänentoiston?

hyvä äänentoisto, sen määritteleminen  on  hiukan tulkinnanvarainen tai mielipideasia, kokemuksesta riippuva, miten itsekukin kokee ja mieltää sen. mutta  minulle itselleni  se on kuitenkin  mahdollisimman  luonnollinen, luonnonmukainen äänentoisto.  sellaiset laitteet, esimerkiksi  vahvistimet joissa  EI OLE   mitään  sävynsäätimiä eli ei mitään  bassosäätimiä, keskiäänisäätimiä,diskanttisäätimiä, ei loudnesia jne  tms  eli stereosarjan merkintöjä lainatakseni basso, middle,treble, joissain voi olla vielä näinkin: basso, super basso, middle, super middle, treble, super treble ja sit loudness.

yksi on koekuuntelu mikäli se on mahdollista saada järjestymään, omat korvat  kertoo  mikä kuulostaa hyvälle ja sen että tyydyttääkö se  soundi itseä ja äänentoisto,äänenlaatu itseä vai ei. tietenkin omat henkilökohtaiset laatutasovaatimukset vaikuttaa asiaan, mitä odottaa  laitteilta, ennakko-odotukset.

Millaisia yleisiä vinkkejä sinulla on, jos joku on hankkimassa ensimmäistä hifilaitteistoaan?

joitain laadukkaita laitevalmistajia on olemassa, tavanomaisista perinteisistä nakamichi  kasettinauhuripuolelta. sony on tehnyt myös laadukkaita  erillislaitteita ( ei stereosarjat jotka on samaa merkkiä kaikki äänilähteet,ohjelmalähteet ). joskus voi testituloksetkin auttaa saamaan suuntaa-antavaa osviittaa. erillislaitteet ylipäätään, ei stereosarjoista kannata lähteä hyvää ääntä hakemaan.  🙂 ne eivät juuri koskaan pysty sitä tarjoamaan.

saatavissa/saavutettavissa  oleva  laatutaso  mikä  on mahdollista  saavuttaa  äänilähteiden/ohjelmalähteiden osalta  niin  riippuu  ainakin  siitä  mitä ohjelmalähteitä/äänilähteitä/laitteita  on valittu.  valinta vaikuttaa  ihan suoraan,  markkinoilla  on olemassa  sekä  hyviä, huippuhyviä ja myös huonompiakin  ja tosi huonojakin laatutasoltaan olevia laitteita.  jos ei itse ole  asiantunteva  ja ammattilainen  valintaa tekemään  niin  silloin  voi  kääntyä vaikka sepin puoleen ellei ole vielä ehtinyt mitään ostamaan.

(Välihuomautus: hiljattain Sepi jeesasi toveriamme Hännisen Juhoa kasettidekin, kelanauhurin ja vinyylisoittimen valinnassa. Jos kaipaatte tällaisia vinkkejä, voitte lähettää kysymyksenne osoitteeseen pihvi@creat.fi, niin välitetään ne sitten Sepille.)

Kuuntelet paljon C-kasetteja ja omistat tällä hetkellä Nakamichi ZX-7:n. (Tietäjät tietää.) Mistä tunnistaa laadukkaan kasettidekin?

kasettipuolella  3 äänipäätä  ja 2 vetoakselia  täytyy  olla ehdottomasti. käsisäätöinen nauhatyypin valitsin normaali, kromi ja metallinauha. esimagnetointi eli bias äänitettäessä ja herkkyyssäätö dolbyyn  liittyen. 

Eikös Nakamichi Dragon ole maailman tunnetuin klassikkodekki?

se on kaikissa näkemissäni ja kaikissa niissä testeissä jotka olen löytänyt nähtäväkseni kaikkien laatuluokkien spitsenklasse, spitzenklasse tai absolute spitsenklasse tai mikä nyt sitten kulloinkin missäkin lehdessä on se kaikkein ylin ja paras laatuluokka niin siinä ylimmässä ja parhaimmassa laatuluokassa tuo on aina ollut sijoitettuna referenssilaitteeksi joka siis tarkoittaa kyseisen hintaluokan vertailulaitetta, se on niin hyvä laite että siihen verrataan kaikkia muita huonompia laitteita ja se ilmaistaan hintaluokassa paksummalla, paksulla lihavalla mustalla mustevärillä kun muut laitteet siinä samassa hintaluokassa ovat merkitty ohuella mustalla.

Jos mennään yksityiskohtiin, niin mitkä kaikki tekijät vaikuttavat äänentoiston luonnollisuuteen?

totuus on se  että tohon vaikuttaa yllättävän monet eri asiat.  toiston tarkkuus  eli  erottelukyky on yksi.  esimerkiksi  mareksound  joka myy mm. mark levinsonia ja projectia  jne  tms   suositteli minullekin  että mun kannattaisi vaihtaa mun nykyiset SA  eli system audio kaiuttimet parempiin  jotta ne vastaisivat  paremmin, olisivat lähempänä  mark levinsonin etusta joka minulla on, laatutasoltaan. hän mainitsi  juuri nimenomaan syyksi  erottelukyvyn. system audio ei ole yhtä erotteleva kuin esimerkiksi revelin kaiuttimet. ja revelin kaiuttimia on käytetty  juurikin mark levinsonin vahvistimien kanssa  ennenkin. 

”teho ei lopu koskaan kesken eikä vahvistin mene polvilleen kuunteli sitten mitä tahansa musiikin tyylilajisuuntaa.”

muita tekijöitä  on esimerkiksi se että hyvät vahvistimet ja laitteet soi myös hiljaa hyvin, hiljaisella  äänenvoimakkuudella.  ovat musikaalisia, toistaa ja kaivaa äänitteistä  paljon informaatiota. välittää stereokuvan  luonnollisesti,luonnonmukaisesti. pystyt sanomaan osoittamaan sormella missä mikin soitin ja muu instrumentti soittaa,piirtyy  eteesi kaiuttimien väliin kuva  orkesterista ja niiden henkilöiden sijaintipaikasta.

puhdas toisto. toistaa erikorkuiset  äänet oikeissa suhteissaan, tehokas virtalähde pystyy syöttämään virtaa laitteelle musiikin sisältämien erilaisten soittokohtien  mukaan, vaatimusten mukaan.  hiljaiset  kohdat ja voimakkammin soitetut kohdat, eli dynamiikka huomioiden ja vaihtelut huomioiden. teho ei lopu koskaan kesken eikä vahvistin mene polvilleen kuunteli sitten mitä tahansa musiikin tyylilajisuuntaa. tasapainoinen. inhimillinen tai lämmin toisto.

Sepi teetti dekilleen juuri perusteellisen huollon, jossa mm. vaihdettiin kourallinen kondensaattoreita sekä tarkastettiin, että kaikki säädöt ovat tehtaan spekseissä. Nakamichin huoltaminen vaatii erityistä osaamista, työkaluja ja mittauslaitteita, joita ei joka kyläsepällä ole. Siksi käytettyä ”Nakaa” ostaessa kannattaa varmistaa, että se on huollettu asiansa osaavassa liikkeessä.

Harrastat nimenomaan high end -äänentoistoa. Kertoisitko maallikoille, mikä on hifin ja high endin ero.

itse kuvailisin  hifin ja high endin eroa niin, sellaisella tavalla miten  yleensä hifimyymälöiden liikkeiden myyjät ei juuri koskaan kuvaile luonnehdi eroa.

high end, aloitan siitä  koska sen tunnen paremmin.  äärimmäisen  hienostunut ja  avara  ja syvä  toisto, toiston laatu. usein puhutaan myös syvyystoistosta. kiinteä  äänikuva,ääniala  toistossa. paikka  ei vaeltele,vaella,siirry  välillä  ja se taas  saattaa tapahtua joskus tavanomaisella perinteisellä  hifilaitteilla. tarkoitan  kanavatoistoa, kanavien välistä  tasapainoa ja stereokuvan muodostumiseen liittyvää sijaintipaikan vaeltelua,siirtymistä,muuttumista,vaihtumista jopa kesken laulunkin.

tätä tapahtuu ehkä enemmän  c-kasettinauhurilla kuin cd-soittimella tai vinyylilevysoittimella kuunneltaessa mutta kyllä joskus tosi huonot laitteetkin voi sitä aiheuttaa merkkinä laitteiden huonoudesta. toki se voi johtua  myös välikaapeleiden mahdollisista  pätkimisestä, välillä  huomaa itsekin korvalla  kun laulaja siirtyy  yllättäen enemmän vasemmalle tai oikealle. tai toinen kanava jopa melkein pimenee tai sieltä tulee vähemmän materiaalia  kuin toisesta kanavasta. ja sitten taas yllättäen palaa takaisin ääni kumpaankin kanavaan.

”en koskaan ole kuullut perushifilaitteista näitä ominaisuuksia. en ainakaan hienostunutta, avaraa ja syvää toistoa.”

monenlaista epävakautta  epätasapainoa voi olla huonommissa laitteissa mutta high end laitteissa ei ole. high endi-laitteissa  stereokuva pysyy yleensä aina paikoillaan, ainakin huomattavasti paremmin  kuin huonommissa laitteissa. lisäksi  äänentoisto  on pehmeä, täyteläinen, runsas, orkestraalinen. heleä ja voimakas,dynaaminen.

en koskaan ole kuullut perushifilaitteista näitä ominaisuuksia. en ainakaan hienostunutta, avaraa ja syvää toistoa. siksi sen perushifin  puutteet ei minua tyydytä, minulle riitä vaan vaadin äänentoistolta enemmän. kun kerran pääsin high endin makuun 1990-luvulla kultakorva oyn  saattelemana niin tulin riippuvaiseksi siitä laatutasosta. enkä suostu vähempään  tyytymään!   🙂 olen kunnianhimoinen siinä asiassa. 🙂

high end-laitteet  ovat  yleensä  huomattavasti  pitkäikäisempiä  käyttöiältään  kuin perushifilaitteet. kestävät  myös huomattavasti  paremmin  kovaa kulutusta eli käyttöä. ovat paremmin  viimeisteltyjä. laatuun  panostettu,satsattu  enemmän kuin perushifissä.

valmistajat ovat usein  pieniä  yksityisyrittäjäfirmoja ja niiden työntekijät ja insinöörit  intohimoisia ja kunnianhimoisia. tätä harvemmin näkee suurissa  tehtaissa, technics  tai jopa sony  ja harvemmin  näkee liukuhihnaperiaatteella tehdyissä laitteissa, jotka sarjatuotannossa tehdään.

Sepin nykyisessä setissä on mm. Mark Levinsonin, Nakamichin, System Audion ja Pro-Jectin erillislaitteita. Äänilähteinä ovat cd-soitin ja kasettidekki. Hänellä on määrätietoinen pitkän aikavälin suunnitelma laitteiston parantamisesta osa osalta yhä täydellisemmäksi.

Mikä on ollut vaikuttavin kuuntelukokemuksesi?

olen  saanut  kerran  kuulla  entisessä  kultakorva oy  liikkeessä,myymälässä  mark levinson vahvistimien äänentoiston,äänenlaadun kun olin siellä omien asioitteni  tiimoilta  käymässä.   mark levinson esivahvistin ja mark levinson päätevahvistin.  mark levinson cd-soitin.

testi-cd  oli laitettu  pyörimään,soimaan  ML  cd-soittimeen. jumankauta säikähdin pelästyin pahanpäiväisesti… luulin että nyt joku  heitti  edessäni muutaman metrin päässä minusta lasipullon rikki  maahan mutta sitten huomasin, totesin  että se ääni tulikin cd-soittimen testi-cdlevyltä.   mutta oli niin juupelin aidon, luonnollisen,luonnonmukaisen kuuloinen ääni. 

Jos laitteista haluaa saada luotettavaa tietoa, mistä sitä kokemuksesi mukaan löytää?

jos oikein muistan  niin kalevankadulla asuessani näin sattumalta jossain ilmaisjakelumainoslehtisessä kultakorva oy mainoksen. ajattelin mennä käymään siellä  kun sattumalta olin jo silloin haaveillut,unelmoinut laadukkaista äänentoistolaitteista kotihifiksi.  mulle tapahtui hyvä tuuri  kun löysin kultakorva oy. (Yritys on sittemmin lopettanut toimintansa – toim. huom.)

koekuuntelemisen  lisäksi  jos haluaa olla mahdollisimman  monipuolinen ja asiantunteva  niin suosittelen lämpimästi  kuten itsekin olen tehnyt  myös   niin  hankkia  itselle kirjallisuutta  laitteista   mikäli niitä vain sattuu olemaan ja testituloksia. itselläni on saksalaistestejä  ja muitakin testituloksia. 

joku voisi sanoa  että eikös omat korvat ole paras mittari ja todiste laitteiden laadusta mutta tottakai niin onkin  mutta sen lisäksi  jos haluaa olla asiantunteva  ja monipuolinen niin ainahan  se antaa  paremman vakuuttavamman uskottavamman kuvan sinun perehtymisestä  niihin. niiden tarkoitus on olla suuntaa-antava osviitta. 

lisäksi maailman parhaimmat huippulaitteet  ovat yleensä aika luotettavasti sijoittuneita kansainvälisissä ja maailmanlaajuisissa testeissä, realistisemmin kuin huonompilaatuisemmat laitteet.

”se on liian perushifiä, tavanomaista perinteistä.”

minulle on lisäksi ollut arto nikkilä ah hifisystems oy sellainen ihminen johon minä ainakin itse luotan.  oli aikoinaan kultakorva oy perustajajäsen antti heinonsalon  kanssa. siis sen yrityksen omistaja. kruunuradiota  en itse henk koht halua käyttää, laatu ei minulle riitä. se on liian perushifiä, tavanomaista perinteistä. hifistudio 17 on jo parempi.

classic audiosta saa joskus silloin tällöin käytettynä high endiä ja mark levinsonin vahvistimiakin. siellä on myyty  roksanin cd-soitinta, cd pyörittäjä+d/amuunnin + virtalähde kombinaatiota. high endistä  täytyy mainita mareksound.

Millaisista asioista olet viime aikoina itse yrittänyt löytää tietoa?

olen yrittänyt etsiä kirjallisuutta ja esitteitä joissa kerrottais mark levinsonin vahvistimien ( varsinkin mallin no 380 esivahvistin ) laatutasosta verrattuna muihin sen valmistamiin etuvahvistinmalleihin kun olen vasta hiljattain uutena kuluttaja-asiakkaana tullut mark levinsonin kuluttaja-asiakkaaksi joten en ole oikein vielä hirveän tarkkaa ja täsmällistä mielikuvaa pystynyt luomaan sen laitteiden laatutasosta, ehtinyt muodostamaan ja lisäksi on vaikeutena kun ei ole saatavilla paperisia esitteitä joissa kerrottais teknisistä ratkaisuista ja kytkennöistä kuten 90-luvulla oli usein mahdollista saada prosyyria halutessaan matkaan mukaan tai pyydettäessä.

olisin siksi erittäin kiitollinen jos joku tietäisi edes jotain kertoa tuon mallin laadusta verrattuna uudempiin ML malleihin että pääsis edes vähän jyvälle kuinka laadukas tuo no 380 on. sitähän ei enää valmisteta ja varaosien saatavuus voi olla jo hankalaakin, ehkä?

olen käsittänyt että mark levinson tekee pelkästään high end-laitteita ja kalleimmat uudet vahvistimet maksaa jopa 50.000e tai alle sen. olen lukenut netistä että niissä käytetään motorolan transistoreita.

on selvää että liikesalaisuuden ja ammattisalaisuuden takia ei ihan kaikkea ole mahdollista saada tietää, mutta jos edes joku jotain tietäisi. että pääsis vähän matkaa taas eteenpäin. järeitä tuntuvat olevan ja painavia. antaa vakuuttavan ja uskottavan mielikuvan. viimeistely huippuluokkaa.

”kumpi on järkevämpää ja viisaampaa, hedelmällisempää, rakentavampaa käyttää rahansa huonoon päihdemaailmaan vai kallisiin kotistereoihin?”

Mitä haluaisit vielä lopuksi sanoa tästä vapaa-ajan harrastuksestasi, johon olet pian 30-vuotisen artistiurasi varrella sijoittanut paljon tekijänoikeuskorvauksista, levyrojalteista, keikkapalkkioista, mainoskampanjoista ym. tienaamaasi rahaa?

moni tavallinen ihminen ei tule ajatelleeksi välttämättä että en halua olla varoittava esimerkki sellaisesta artistista joka uransa ja elämänsä loppuvaiheessa käyttää paljon rahaa alkoholiin ja varsinkin viinaan, tupakkaan ja haluan myös olla irti huumeista.

jos joku arvostelee minua kalliiden kotistereoiden hankkimisen mielekkyydestä ja hankkimisen kannattavuudesta niin ajatelkaa että jos ne samat rahat olisin laittanut päihteisiin kuten niin moni muukin artisti ja muusikko on oman elämänsä aikana tehnyt ja ovat juoneet itsensä ennenaikaiseen hautaan ja juice esim. maksakirroosiin sairastuneet. näitä riittää, kari tapio, rauli badding somerjoki, olavi virta…jne…

kumpi on järkevämpää ja viisaampaa, hedelmällisempää, rakentavampaa käyttää rahansa huonoon päihdemaailmaan vai kallisiin kotistereoihin jos ja kun musiikki ja sen musiikinkuuntelu on muutenkin iso osa mun normaalia elämää muutenkin vapaa-aikanakin?

ja vielä kun ottaa huomioon stressinhallintakyvyn, mielihyvähormoonien esim. endorfiinien erittymisen musiikinkuuntelun aikana ja se poistaa stressiä minulta niin voiko se olla elimistölleni fysiikalle kovin vahingollista turmiollista?

”tässä on niinkuin kaikki hyvät puolet tuosta vapaa-ajan harrastuksesta ja ilmiöstä nimeltään high end.”

mutta kuitenkin tällaisissa asioissa pitää olla jokaikisen ihmisen,henkilön ehdottoman rehellinen itselleen, että kuinka paljon musiikinkuuntelu itselle merkitsee niin sen mukaan määräytyy myös se kuinka paljon itse kukin on valmis satsaamaan panostamaan siihen harrastukseen rahaa ottaen huomioon myös muutkin rahanmenokohteet mihin tarvii rahaa käyttää.

tässä on niinkuin kaikki  hyvät puolet tuosta vapaa-ajan harrastuksesta ja ilmiöstä nimeltään high end. lisäksi  vielä, kaikki  on suhteellista ja yksilöllistä. joku voi sijoittaa saman summan veneeseen, mökkiin tai autoon tms jne  niin  mikä sijoituskohde nyt sitten loppupelissä muodostuukin järkeväksi viisaaksi?  kaiken toiminnan voi kyseenalaistaa  jos sitä haluaa.

toikin on niin suhteellista ( mökki,auto,vene ), kun suhteuttaa  asioita  toisiinsa ja vertaa asioita toinen toisiinsa  ja kun arvotetaan  erilaisia asioita.  voi olla että loppupelissä  joku muu toiminta  onkin ykkössijalla  kuin kalliiden stereoiden hankintamielekkyys, ehkä. kun oikein sopivasti  eri asioita  verrataan ja suhteutetaan. jos sopivia esimerkkejä vaan onnistuu löytämään ja keksimään. 

ja tuo ehdoton rehellisyys on vaan sen vuoksi niin tärkeää ettei ihminen jälkeenpäin katuisi tekemäänsä valintaa jos huomaa ettei rahat riitäkään sitten enää mihinkään muuhun tärkeään tai muihin sellaisiin asioihin mitä on ehkä haaveillut unelmoinut vielä saavansa tai mitä haluaisi saavuttaa jollain aikataululla.

harvoin ihmisen haave,unelma on vain yksi ainoa asia mitä haluaa ja tarvitsee saada vaan usein niitä asioita on useita. siksi kannattaa olla asioiden miettimisessä mahdollisimman kokonaisvaltainen, pyrkiä ottamaan huomioon kokonaisuus samalla, samaan aikaan. silloin näin toimien ei välttämättä tule pettymyksiä. 🙂 varsinkin jos kalliista laitteista puhutaan joissa liikkuu suuret rahasummat. ■

Sepi Kumpulaisen kuulumisia studio- ja keikkarintamalta voi seurata hänen artistisivultaan Facebookissa.

JÄIKÖ NÄLKÄ?