Poklomi

Roosa Mistola: Lanttulaatikkoa ja panokeinuja

Creat piste fi avattiin 24.12.2014. Tämä rehellisen seikkailullinen reportaasi olkoon sekä joulu- että 10-vuotislahjamme. Rauhaa, rakkautta ja rappiota! Joulunakin skaala on mieletön.

Sanat: Roosa Mistola
Kuvat: Eino Nurmisto

Istun elegantilla nahkasohvalla feikkitakan loimotuksessa syömässä lanttulaatikkoa. Päälläni on pienet punaiset pitsihepenet. Kaikki muutkin ahtaassa baaritilassa ovat alusvaatteisillaan tai näyttävästi pukeutuneita. Kulta, musta ja punainen ovat illan teemavärit. Sienisalaatti on erityisen hyvää.

Nykyään suurin osa harrastuksistani liittyy seksiin. Tai no, nykyään myös ainoa työni liittyy seksiin. Minulla on Instagramissa pornotili ja pornosta paisuva pankkitili. Olen erotiikka-alan ammattilainen ja toimin OnlyFansissa ja PornHubissa nimellä roosa_linnea.

”Kertoisimme julkisesti mieluummin lähtevämme seksibileisiin kuin tekemään maksamakkaravoileipiä”. Näin otsikoitiin Laura Frimanin kolumni Helsingin Sanomissa 8. elokuuta. Otsikko onnistui samaan aikaan häpäisemään sekä seksibileissä käyvät ihmiset että sekasyöjät. Olen näistä toista ryhmää.

Seksibileissä käyviin liittyy kieltämättä tunkkaisia mielikuvia. Karavaanarit, joiden asuntovaunut heiluvat ryhmäseksin tahdissa. Yleisiin saunavuoroihin tulevat runkkarit. Swingerit, jotka piilottelevat muovisten hymyjensä takana isoja salaisuuksia.

”On vaikea kuulla aitoja kokemuksia, kun kukaan ei halua puhua niistä missään.”

Iltapäivälehdissä on säännöllisin väliajoin paljastusjuttuja Himoksen seksibileistä, näkökulmana kohu ja moraalipaniikki. Joku Ilta-Sanomien toimittaja oli käynyt WildClubilla ihmettelemässä, toki ennen varsinaisten seksibileiden alkua. On vaikea kuulla aitoja kokemuksia, kun kukaan ei halua puhua niistä missään.

Toisaalta, mielikuvissani ovat myös Berliinin upeat ja hengästyttävät seksibileet. Vapautuneet ja voimaantuneet nuoret ja kauniit aikuiset. Seksuaalisuuttaan täydellä sydämellä toteuttavat polyamoriset pariskunnat.

Keskustelut alkoivat jo pari vuotta sitten. ”Oletko kuullut tällaisesta paikasta kuin WildClub, Villikartano?”, ”minun unelmani olisi ryhmäseksi” ja ”liitytäänkö parinvaihtoyhteisöön?”. Lopulta päätimme, että olisi aika kokeilla.

Suunnitelma pantiin toimeen melkein heti. Parinvaihtosivuilta löytyi kiinnostava tapahtuma. Niinpä pakkasimme autoon vähän ruokaa, aika paljon liukkaria ja kondomeja sekä itsemme. Paikka oli ja pysyi salaisena, mutta upeana.

Saavuimme heinäkuiseen kesäparatiisiin: oli järvi, sauna, paljuja ja piha täynnä alastomia ihmisiä. Olin pukeutunut minishortseihin ja nännit paljastavaan bodyyn. ”Oletpas sä herkullinen”, sanoi minua halaamaan pippeli heiluen syöksynyt henkilö. Kiitin hämmentyneenä. En ollut sitten sinkkuaikojeni kuullut vastaavaa.

Saimme huoneen, vaikka luulimme joutuvamme ryhmämajoitukseen. Lakanamme olivat tietenkin väärää kokoa. Jotenkuten petasimme ja menimme takaisin ulos. Pihalle oli levitetty viltti, jonka vieressä oli jono. Minua halannut henkilö sormetti kiihkeästi viltillä makaavaa ihmistä. Pian ihminen squirttasi voihkien. Seuraavan vuoro. Tuijotimme hämmentyneinä puolisoni kanssa toisiamme. Missä helvetissä me oikein olimme?

Päätimme mennä uimaan ja saunaan. Vesi oli lämmintä, paljuissa vielä lämpimämpää. Kaikki olivat ystävällisiä ja tuttavallisia. Meille kerrattiin saapuessamme säännöt: Kenenkään oikeaa nimeä ei saanut kysyä. Ei saanut kysyä ammatteja tai työpaikkoja. Ei saanut kysyä, missä kukakin asui.

Emme oikein sisäistäneet sääntöjä ja lörpöttelimme itsestämme kaiken jokaiselle kiinnostuneelle. Mitään emme uskaltaneet kysellä, mutta osa kyllä kertoi, mistä oli tullut. Ihmisiä oli saapunut paikalle ympäri Suomea.

”Älkää pliis sotkeko sohvaa kauhean pahasti.”

Saunomisen jälkeen aloimme rentoutua. Nurmikolla joku hieroi toista penis komeasti seisoen. Vapaamielistä ja vain vähän häiritsevää. Grillikatoksessa joku otti antaumuksella suihin ovi auki.

Meillä oli kuitenkin missio. Pitkän harkinnan, aika vaikean keskustelun ja soutamisen ja huopaamisen jälkeen ilmoittauduimme kimppaan. Alkoi jännittää.

Aloimme vähitellen tutustua muihin. Paikalla oli pariskuntia, erojen jälkeen vapautuneita ihmisiä ja ikisinkkuja. Kaikkia kiinnosti seksi. Suuri osa oli alasti, mutta eivät kaikki. Yhteistä ohjelmaa oli vähän, keittiössä oli seksivaatekirppari ja jokaisella oli mukanaan omat ruoat.

Menimme odottelemaan kimppatilan eteen. Se oli yhdessä pienistä mökeistä. ”Onhan teillä omat kortsut mukana?” joku kuiskasi minulle. Pääsimme sisään.

Tunnelma oli odottava. Ensin kerrattiin säännöt: Kyseessä oli turvallinen tila, jossa kehenkään ei saanut koskea ilman lupaa. Ei oli aina ehdottomasti ei. Liikennevalovärejä voitiin käyttää ilmaisemaan, mitä mieltä oli lähestymisestä. Jos oli kova squirttailemaan, jaossa oli kertakäyttöisiä koirien pissa-alustoja. Älkää pliis sotkeko sohvaa kauhean pahasti.

Sohvan lisäksi tilaan oli asetettu makuualustoja. Istuin puolisoni kanssa yhdellä kädet hiestä märkinä ja kuononpäät odotuksesta kosteina. Paikalla oli yli 20 ihmistä. Sitten ei muuta kuin aloittamaan.

”Muut näyttivät nauttivan täysin rinnoin ja pimpein ja peniksin.”

Olimme paikalla kahden, joten kahden aloitimme. Sohvalla meininki yltyi nopeasti monen ihmisen kasaksi. Emme uskaltaneet mennä lähellekään. Vieressämme istunut tyyppi kysyi, saiko koskea. Annoimme luvan. Koskettelin hänen pehmeitä rintojaan. Olin kiihottunut, totta kai olin. Puolisoni penetroitui ihmiseen, jonka nimeä emme edes tienneet. Olin onnellinen hänen puolestaan. Luulin aina olevani lievään mustasukkaisuuteen taipuvainen, mutta en näköjään. Lähdimme kuitenkin aika nopeasti pois. Kokemuksen jännittävyys ja intensiivisyys kävivät liian raskaiksi. Pihalla onnittelimme toisiamme. Tulipahan koettua!

Yöllä heräsimme naimisen ääniin. Jotkut panivat olohuoneeseen tuodulla ilmapatjalla. Oli kuuma ja vähän ällöttävä olo.

Seuraavana aamuna lähdimme aika nopeasti. Sanoin, että olipas erikoisin leirikoulu, jossa olin koskaan ollut. Olo oli outo. En tiennyt, pidinkö kokemuksesta kuitenkaan kovinkaan paljoa. Kimppa oli kiva ja jännittävä, mutta näiden ihmisten tapa puhua muista ihmisistä ”jästeinä” sai karvani nousemaan pystyyn.

Elän tehden ja siinä sivussa katsoen pornoa, joten seksin näkeminen sinänsä ei ollut vierasta. Mutta tunnelma oli minulle vain hyvin… epäseksikäs. Muut näyttivät nauttivan täysin rinnoin ja pimpein ja peniksin.

Emme oppineet kerrasta, joten syksyllä aloimme katsella sillä silmällä WildClubin kalenteria. WildClub on Kirkkonummella sijaitseva seksikartano, jota pyörittää Villi-Ira. Siellä on ollut toimintaa jo liki 20 vuotta. Kartanossa on erilaisia teemajuhlia, ja lisäksi sitä voi vuokrata omaan käyttöönsä. Bongasimme aloittelijoillekin sopivat eroottiset pikkujoulut, jotka kieltämättä houkuttelivat enemmän kuin esimerkiksi gangbang-ilta.

Parilippu tapahtumaan maksoi liki 140 euroa, mutta hintaan sisältyi kaikki kartanon palvelut. Ostimme sen puolisoni työpaikan kulttuurisetelillä. Pukukoodina oli punaista, kultaa ja mustaa. Kaivoin kuvausasujeni joukosta punaisen stringibodyn. Päätin laittaa lisäksi punaisen minimekon ja mustat sukkahousut. Puolisoni pukeutui liehuvaan punaiseen silkkipaitaan ja punaisiin boksereihin. ”Vai ollaankohan siellä alasti?”

”Lanttulaatikkoa ja seksiä? No okei.”

Ajoimme pimenevässä illassa Kirkkonummelle. Ahdisti vain vähän. Viime kesän tapahtuman tunnelma pyöri mielessäni. Puhuimme, että toivottavasti paikalla ei ole tuttuja. Navigaattori ohjasi meitä pitkin moottoritietä. Luin netistä kokemuksia, joista selvisi, että paikalla oli mahdollisuus kokeilla Sybian-panokonetta. Päätin, että tavoitteeni illalle oli päästä ratsastamaan sillä.

Paikalle olisi saanut ottaa mukaan omia alkoholijuomia, mutta emme olleet ottaneet muuta kuin vissyä ja jaffaa. Aioimme ajaa yöllä takaisin kotiin, ja muutenkin känni olisi voinut vähän hämärtää niin omien kuin muidenkin rajoja.

Kartanolla oli iso parkkipaikka ja liikenteenohjaajat. Kauniisti valaistu rakennus oli iso ja moderni, upea. Pihalla roihusi ulkotulia. Ovelle tarkistettiin liput, ja sitten pääsi eteiseen, jossa oli satoja lokeroita osallistujien vaatteita ja henkilökohtaisia tavaroita varten. Myös puhelimet ja mahdolliset kamerat piti jättää lokeroihin. Jätin päälleni mekon, mutta rohkenin ottamaan sukkahousuni pois.

Uusien kierros oli juuri alkamassa. Sitä veti punaisiin alusvaatteisiin, verkkosukkahousuihin ja jouluiseen viittaan pukeutunut tonttu. Muut olivat lähinnä alusvaatteissaan. Menimme ensin yläkertaan. Siellä oli muun muassa luokkahuone, jossa saattoi saada karttakepistä sorm… no niin. Lisäksi yläkerrassa oli saatavilla hierontaa ja valokuvausta. Siellä oli myös baari, jossa oli tarjolla, kahvia, vettä ja täysipainoinen jouluruokabuffet. Lanttulaatikkoa ja seksiä? No okei.

Kellarikerros oli kuitenkin se paikka, jossa tapahtui. Siellä oli erilaisia teemahuoneita: tyrmä, peilihuone ja se Sybian-huone. Mielialani romahti, kun selvisi, että kaikkien erikoishuoneiden kaikki ajat oli varattu jo. Näkemiin, Sybian!

Kierros oli ohi. Oli aika nauttia. Kiskoin päältäni punaisen mekon, se oli turha ja kuuma. Kävimme valokuvassa. Olimme huoneessa noin kolme minuuttia ja saimme mukaamme kolme aivan upeaa otosta.

”Oli aika valita hassunhauskassa kilpailussa pikkujoulujen paras tonttupoika.”

Ohjelma alkoi keskikerroksessa. Villi-Ira puhui mikrofoniin ja kertasi säännöt. Ne olivat hyvin samanlaiset kuin kesällä. ”Ja mikähän täällä on tärkeintä?” hän kysyi ja työnsi yllättäen mikrofonin nenäni alle. ”Turvallisuus”, vastasin hämmentyneenä. Selvisi, että paikalla oli liki 100 pariskuntaa, 25 sinkkunaista ja 10 varamiestä. Siis yli 200 ihmistä.

Oli aika valita hassunhauskassa kilpailussa pikkujoulujen paras tonttupoika. Ohjelmanumero oli kiusaannuttava. Noin viisi tonttuasuista miestä tanssi ja keksi nokkelia vastauksia Iran kysymyksiin. Kolme naista oli valittu tuomareiksi. Lopulta he valitsivat voittajan, joka sai skumppapullon. Ira kaatoi kuohuviiniä tonttupojan kalsareiden sisään.

Varsinainen ohjelmanumero oli striptease-esitys. Kaksi stripparia esittivät hyvin koreografioidun ja hauskan show’n, johon liittyi alastomuutta ja tankotanssitanko. Ohjelma ohjasi yleisöä selvästi oikeaan suuntaan, oikeaan tunnelmaan. Ohjelman jälkeen oli vapaata oleskelua.

Kiersimme aluetta vähän eksyneinä. Yläkerrassa hieronta-ajat olivat loppu, eikä nälkäkään vielä ollut. Keskikerroksen olohuoneessa oli käynnissä eroottiset bileet, jytke soi ja ihmiset tanssivat. Tuttuja ei onneksi näkynyt. Paikalla oli paljon transvestiittejä, ja kun näin pariskuntia, joista molemmat olivat pukeutuneet kimaltaviin mekkoihin, sydämessäni läikähti. Oli rakkautta antaa toisen olla juuri sitä, mitä oli, ja vielä tuoda seksibileisiin toteuttamaan itseään.

Menimme kellariin. Siellä oli täysi tohina päällä. Joka puolella oli muovilla suojattuja patjoja, koreja täynnä kondomeja ja liukuvoide- sekä puhdistusainepulloja. Vessoissa ei ollut ovia, vain verhot.

Ihmisiä oli kerääntynyt katsomaan mitä nahkaisessa seksikeinussa tapahtui. Joku pani kaksipäisellä strap-onilla keinussa makaavaa molempiin reikiin. Näytti villiltä. Itse istuin seksivaltiattaren tuoliin, joka pakotti haarat auki. Tämähän oli seksikästä.

Seksikeinussa oli siirrytty fistaamiseen. Pian keinusta kuului huutoa, kun nautiskelija squirttasi noin litran verran nestettä lattialle ja fistaajan päälle. Häntä nauratti, ja niin nauratti kaikkia muitakin. Tilanne oli absurdi, mutta tunnelma hellä ja ymmärtäväinen.

Siirryimme patjalle katselemaan muita ja koskettelemaan toisiamme. Kaikki olivat jollain tavalla ihan saatanan seksikkäitä. Seksikeinu oli puhdas ja vapaa, joten asetuin siihen. Se oli yllättävän mukava ja paneminen helppoa. Viereen tunki vanhempi herra muna kädessään ja kysyi saiko koskea. Jostain selkärangastani nousi maailman nopein ”ei kiitos”.

”Mussutin punaisessa stringibodyssani sienisalaattia ja laatikoita.”

Testasimme seksikeinun lisäksi lisää valtaistuimia ja seksidivaania, joka oli miellyttävä ja kätevä, kun kokeilimme eri asentoja. Olisipa itselläkin. Emme kuitenkaan enää jaksaneet keskittyä kovinkaan pitkään. Menimme takaisin ylös, ihan yläkertaan asti ja astelimme joulubuffettiin.

Ruoka oli hyvää. Mussutin punaisessa stringibodyssani sienisalaattia ja laatikoita. Tilanteen absurdius ei enää haitannut. Kohtasimme ensimmäisen ja ainoan tutun ihmisen, joka oli aivan uskomattoman upeassa itsetehdyssä lateksiasussaan. Meille tarjottiin glögiä, se oli hyvää.

Ruoan jälkeen palasimme takaisin alas, tällä kertaa pienempään huoneeseen, jossa oli lisäksemme vain sidontasessio ja muutamia sitä seuraavia ihmisiä. Nurkassa oli meille patja, ja käytimme sitä hyväksemme. Vieressä oli iso peili.

Naimisen jälkeen huoneet alkoivat tuntua ahtailta. Ihmisistä kohosi höyryjä ja oli vaikea hengittää. Oli pakko löytää paikka, jossa rauhoittua. Se löytyi yllättävän helposti. Nappasimme keskikerroksessa pöydältä pienet pyyhkeet ja menimme lähes pilkkopimeään saunaan. Siellä oli vain pari ihmistä ja hiljaista. Suihkussa oli tarjolla vartalosaippuaa, jolla pesin meikkini pois.

Juttelimme saunassa niin ikään rauhoittumassa olevan varamiehen kanssa heidän roolistaan tapahtumassa. ”Ira oli etukäteen vähän huolissaan, kun täällä on vain 10 varamiestä ja 25 sinkkunaista”, hän kertoi. Varamiehet Ira valitsi omin käsin ehdokkaiden joukosta. Muutoin näihin iltoihin ei ollut yksinäisillä miehillä asiaa.

”Hän piti ääniä, joita en ollut koskaan kuullut ihmisestä lähtevän.”

Kello ei ollut paljoa, mutta tuntui, että olimme kokeneet paljon. Olohuoneessa oli vapaa nojatuoli. Minä, joka en ensinnäkään osannut tanssia ja toisekseen edes pitänyt tanssimisesta, annoin puolisolleni elämäni ensimmäisen sylitanssin. Samaan aikaan tankotanssitangolla kieppui ihminen punaisessa haarattomassa catsuitissa. Kotibiletunnelma oli vahva, mutta hyvällä tavalla. Ja oudolla twistillä.

Puolisoni innostui tanssistani (mitä ihmettä?) ja suuntasimme takaisin alas. Seksikeinussa oli tällä kertaa penis pystyssä henkilö, jota naitiin sträppärillä. Hän piti ääniä, joita en ollut koskaan kuullut ihmisestä lähtevän. Mieleen tuli lähinnä kiimainen karhu, sikäli kuin sellainen eläin jotain ääniä päästää. Mistä minä tietäisin?

Menimme jälleen vähän pienempään huoneeseen, eri puolelle kuin viimeksi. Huoneessa nai muitakin. Ihmisiä kerääntyi katsomaan. Joku oli nostanut hameensa ylös ja toinen sormetti häntä niin, että hame tutisi. Minua naitiin takaapäin ja katselin samalla, kun kaksi naista harrasti seksiä viereisellä patjalla. Tilanne oli kaikessa outoudessaan äärimmäisen kiihottava.

Pyyhimme lopuksi patjan pesusuihkeella ja paperilla. Kätevää. Muut jäivät huoneeseen. Mutta oliko meillä enää syytä jäädä juhliin? Oli puoliyö, tuhkimoiden kotiinlähtöaika. Eteisessä joimme vissyä ja puimme vaatteet takaisin päällemme. Kotimatkalla pysähdyimme Lohjan McDonald’siin. Puhuimme, että kyllä minun pitäisi vielä se Sybian kokea. Pakko olisi mennä siis uudestaan. Pian julkaistaisiin kevään kalenteri.

Seuraavalla viikolla varasimme hytin seksiristeilylle ja ostimme sinne vielä erikseen liput seksibileisiin. Aloin etsiä naista mukaan kuvaamaan videoita kanssamme. Tätäkö me nyt sitten teimme? Olimmeko outoja keski-ikäisiä swingereitä? Vai nuoria, kiimaisia ja kauniita seksibilettäjiä? Ehkä ensi vuonna sinne Berliiniin?

Ja ai niin: maksamakkaravoileivän olen syönyt viimeksi yhdeksän vuotta sitten. ■

Creat.fi avattiin jouluaattona 2014. Nyt on 2024. Kiitokset kaikille, jotka ovat pysyneet vuosikymmenen verran kyydissä. Kiitokset myös kaikille, jotka ovat joko hypänneet kyytiin tai pudonneet kyydistä kesken matkan. Jos haluatte kannustaa kovaan ajoon kohti uusia maisemia, jakakaa ilosanomaamme orgaanisella rakkaudella, sillä kaksinaismoralististen somealgoritmien silmissä asiallisetkin tekemisemme edustavat silkkaa moraalista turmelusta. Lupaamme jatkossakin tehdä mitä huvittaa – keskimäärin hyvällä maulla.

JÄIKÖ NÄLKÄ?