Show

Ääniä Festivaalilla on vaikka mitä, mutta mitä siellä siis on?

SPOILER ALERT: Paljon Mikko Niskasta, ei yhtään Popedaa.

Kuvitus: Jenni Väre / Creat

Creat mukana yhteistyössä:
Ääniä Festivaali
26.7.–1.8.2021 Äänekoski


Vielä voi näyttää ankealta, mutta kesällä kulttuuri (ja turve) nousee! Menimme taannoin solmimaan YYA-sopimuksen Äänekoskella heinäkuun lopussa järjestettävän uuden monitaidefestivaalin kanssa, ja enää pitäisi tietää, mihin oikein sekaannuimmekaan. Ääniä Festivaalin ohjelmatuottaja Mimi Steffansson osannee kertoa. Otetaan siis etäyhteys Nelostien varteen Keski-Suomeen.

Hallootahalloota! Totesimme edellisessä Ääniä-jutussa, että Äänekoski on tähän asti ollut tunnettu lähinnä Kinnusten keihäänheittäjäsuvusta, Pub Markuksesta ja piotalloudesta (suom. biotalous). Mutta mitä sellaista paikallista kulttuuritykittelyä Äänekoskella on, josta me täällä Laita-Suomessa emme tiedä? Millä taiteen aloilla tapahtuu mitäkin just nyt?

”Äänekoskihan on kunnon heavycenter! Viime perjantaina (16.4.) Äänekoskelta tärähti raskasta ja vähän kevyempääkin musaa eetteriin: Confusion Field ja Vipermilk lätkäsivät albumit pihalle, Scars of Solitude, Pekka Ouli ja Janne Liekkisen Iltatähti julkaisivat kukin yhden biisin.”

”Äänekosken Taidepuisto syntyi viime kesänä kauhusta. Outi Pantsar ja Einari Tarvainen katselivat kyynel silmässä, kun puita heidän naapuritontiltaan pistettiin sileäksi. Haavoitetun metsän söpöimmät laastarit ovat syntyneet yhteisöllisyydestä ja talkoovoimasta. Hakkuuaukea on täytetty toinen toistaan värikkäämmillä teoksilla (alkusyksyllä mekin täräytettiin sinne yhteen mäntyyn semmonen käppänen GANES-alttari – Creat huom.), ja jopa kansanedustajia on käynyt ihastelemassa taidenäyttelyä. Mikä parasta: kaikki ovat tervetulleita joko katsomaan tai taiteilemaan ja Taidepuisto on aina avoinna.”

”Festivaalin puolesta meillä on myös lähtenyt käyntiin VR-taidetta, jota tullaan esittelemään festivaalin aikana mm. työpajan muodossa.”

”Löytyy lyhäreitä, Mikon poika Jorma Niskanen kertomassa tarinoita isästään, Mikko-patsaita, leffajulisteita… ja yksi 60-luvun tyyliin stailattu Mikko-olkkari.”

Kaikenlaista. Äskeisestä listastamme muuten unohtui Mikko Niskanen. Miten hänen synkkä varjonsa näkyy Äänekosken ja mahdollisesti festivaalinne yllä?

”Äitini Marjo Steffansson, joka toimii myös Äänekosken Kaupunkisanomien eli ÄKSän päätoimittajana, kirjoitti pari vuotta sitten kirjan Mikon matkassa. Visuaalisestikin erittäin hieno opus. Kirja sukeltaa Mikon elämäntyön saloihin. Festivaalin aikana ÄKSän toimitus muuttuu Mikko-näyttelyksi: löytyy lyhäreitä, Mikon poika Jorma Niskanen kertomassa tarinoita isästään, Mikko-patsaita, leffajulisteita… ja yksi 60-luvun tyyliin stailattu Mikko-olkkari. Enemmän Mikkoa kaikille!”

Terkkuja Mimin äitille! Ääniä on ”monitaidefestivaali”. Mitä se tarkoittaa?

”Kuvittele monta eri taiteenlajia. Sitten kuvittele festivaali. Sitten yhdistä nää kaksi asiaa ja – thadaa – monitaidefestivaalin määritelmä on valmis!”

Asia selvä. Festivaali ei tavoittele voittoa. Mitä festivaali tavoittelee?

”Taiteen tuomista niin lähelle ihmistä kun pystyy. Kulttuurista nauttimisen ei pitäisi olla rikkaiden etuoikeus, joten pääsymaksuttomuudella takaamme sen, että jokainen lompakkoon katsomatta pääsee kokemaan elämyksiä. Haaveissa on vakiinnuttaa festivaali Äänekoskelle ja toimia näin ollen jokavuotisena viihdykkeenä kansalaisille.”

Nämä ovat ahtaita aikoja tapahtumien suunnittelemiselle – järjestämisestä puhumattakaan. Millaista on ollut kasata ohjelmaa tai ylipäätään markkinoida uutta festivaalia, kun kukaan ei tiedä, mitä heinäkuun lopussa voi/saa/kannattaa/uskaltaa tehdä?

”Ihan hirveetä. Meillä on tosin se etu isoihin festivaaleihin verrattuna, että tehdään tätä ekaa kertaa, joten festivaalin muotoa on helppo muuttaa ihmisten pettymättä. Ei voida verrata, että edellisenä vuonna oli tämmöstä ja tehtiin näin. Meidän festivaalin suosio ei perustu isoihin ulkomaisiin artisteihin, jotka ovat nyt hanakasti peruneet kiertueitaan. Vielä on toistaiseksi kaikki esiintyjät tallella.”

”Tällä hetkellä en luonnehtisi Äänekoskea kulttuurikaupungiksi, mutta ehkä tulevina vuosina voin toivottavasti pyörtää pääni.”

Äänekosken aiempaan kulttuuritarjontaan ovat kuuluneet mm. Niskasen Suuri Asepäivä (ei ilmeisesti yhteyttä Kahdeksaan surmanluotiin?), Biotalous- ja juustopäivät sekä henkinen edeltäjänne Keitele Jazz. Skaala on mieletön. Miten kulttuuri- ja tapahtumaystävällinen kaupunki Äänekoski on?

”Tuntuu vahvasti siltä, että kulttuuriväen ja ei-kulttuuriväen (onko tämmöistä lajia edes olemassa) välinen kuilu on syvä kuin Mariaanien hauta. Ei liene sattumaa, että Suolahdesta Äänekoskelle matkaa on 10 kilometriä. Suolahdesta halutaan viedä kaikki toiminta pois ja keskittää se Äänekoskelle. Tällä hetkellä en luonnehtisi Äänekoskea kulttuurikaupungiksi, mutta ehkä tulevina vuosina voin toivottavasti pyörtää pääni. Me ollaan saatu iso tukijoukko meidän taakse. Sieltä löytyy tyyppejä, ketkä ihan aidosti uskoo meidän ammattitaitoon ja tekemiseen. Ilman heitä ei olis varmana meitä.”

Puhutaan vielä ohjelmistosta. (Linkki täräytetään tietty tonne loppuun.) Luonnehdipa Mimi tähän mennessä julkistettua ohjelmaa viininmaistelutermein.

”En juo viinejä, joten nyt tulee aika laihasti kuvailtuna: raikas, hedelmäinen, keskihapokas. Uppoaa hyvin alas. Ei ongelmia nauttia.”

Mitä ohjelmistostanne vielä puuttuu ja millaisia lisäyksiä uskaltaa odottaa? (Popeda?)

”Popeda puuttuu. Popedaa ei myöskään lisätä ohjelmistoon tälle vuodelle. Meiltä on tulossa vielä yksi iso ohjelmajulkaisuaalto, eli kuulolla kannattaa olla.”

Millaisen ihmisen (tai eläimen) kannattaa ehdottomasti osallistua tapahtumaanne?

”Erityisesti sellaisen, joka ei ole aikaisemmin näillä festivaaleilla käynyt.”

Ha. Niitähän riittää. Vieläköhän Creat #eroticlifestyle DJ’s:lle luvattu DJ-keikka Makkarakastikkeessa on ohjelmassa?

”Olette erittäin buukattuja, ja toivottavasti allekirjoittanut ennättää teidän keikalle joraamaan.”

Tervetuloa. Toivottavasti tanssikielto ei ole heinäkuun lopussa voimassa. Kattellaan mitä kaikkea muutakin Creatin kulttuurijuonia sinne vielä keksitään punoa. Odotamme innolla. Kiitos ja kuulemiin.

Loppukaneettina on pakko vielä mainita, että Makkarakastikkeen yhteydessä on äidin ja tyttären yhdessä perustama liike, jolle he antoivat nimeksi Vanha tavara ja posliini. Nimen syntytarina on teipattu näyteikkunaan. No kidding. Äänekoski – kun Twin Peaks ei riitä. ■

Ääniä Festivaalin ohjelma löytyy täältä. Lisääkin tulee! Yhteistyössä mukana: Kulttuurituotanto Creat osk.

JÄIKÖ NÄLKÄ?