Pihvi

Epikset. Nyt kutsuu mua Epikset.

Epäjohdonmukaisten tanssiaiset tuo Kuusamoon toistasataa esiintyjää, bussilasteittain työntekijöitä ja talkoolaisia sekä toivottavasti määrällisesti ja laadullisesti hyvän yleisön. Miten näin älytön homma handlataan jossain Jumalan ja Kekkosen selän takana? Haastattelussa elokuun superhulabaloon keksijä Mikko Levón.

Haastis + kuvituspromptit: Janne Flinkkilä
Kuvitus: Craiyon + pieni säätö

Aprillipäivä 2023 saapui kuukauden etuajassa. Helsingin Sanomat julkaisi 1. maaliskuuta jutun, jonka mukaan Kuusamossa järjestetään elokuussa hylätyllä golfkentällä Epäjohdonmukaisten tanssiaiset. Nelipäiväiselle yli sadan esiintyjän ja seitsemän lavan festivaalille, jota ei saa kutsua festivaaliksi, tulevat mm. Brian Jonestown Massacre, Spiritualized, Faust, Bernard Butler sekä kaikki mahdolliset kiehtovat kotimaiset nimet Aarniosta (?) Zero Nineen (!). Yksi lavoista saattaa olla Kekkosen pää.

Mutta totta se oli. Loppukeväästä ohjelmistoon lisättiin vielä Echo & the Bunnymen ja läjä ties mitä muita esiintyjiä sekä taidenäyttelyjen kavalkadi, jossa on pelkkiä kahden tunnin mittaisia avajaisia.

Festivaali kiihottaa uteliaisuutta kahdella tavalla: ohjelmisto on kaistapäisen ihana ja ajatus sen tuotannosta Kuusamossa kuin katastrofielokuvan käsikirjoitus. Siksi liput piti ostaa saman tien. Edelleen on kuitenkin mysteeri, miten tapahtuma on ylipäätään mahdollista toteuttaa.

”Episten” tuotannosta vastaa kuusamolaislähtöinen Mikko Levón, joka on aiemmin järjestänyt Turussa Ilmiö- ja H2Ö-festivaaleja. Hän soitti meille autosta jostain Kiimingin kohdalta ja vastaili kysymyksiin Oulun Tuiraan asti.

”Tyhjensin Tokmannilta koko C5-kirjekuorten varaston Turussa ja R-kioskilta loppui postimerkit kesken.”

Pitäiskö aloittaa siitä, että miten tässä vaiheessa (2.6.) on Episten lipunmyynti edennyt?

Mikko Levón: ”Niin, se on vissiin aihe, joka on tällä alalla puhuttanut. Meillä se on edennyt aika hyvin, mutta ei me vielä kuivilla olla. Maaliskuun alussa se lähti käyntiin aika monen sattuman kautta. Kahta vuorokautta ennen julkistusta törmäsin Seppäsen Arttuun yöllä baarissa Turussa ja esittelin tota festaria ja konseptia. Arttu innostui ja haastatteli mua seuraavana päivänä Hannikaisessa. Siitä sattuman oikusta tuli Hesarin juttu, joka toi meidän nettisivuille valtavat määrät kävijöitä. Ekan viikonlopun myynti oli niin kovaa, että kun me sitten ite postitettiin ne [sarjakuvataiteilija] Tommi Musturin tekemät liput, niin tyhjensin Tokmannilta koko C5-kirjekuorten varaston Turussa ja R-kioskilta loppui postimerkit kesken. Nykyään ei ihmiset vissiin harrasta postittelua tommosessa mittakaavassa.”

”Sen jälkeen myyntikäyrät on menny alaspäin, mikä oli aika odotettavaa. Nyt kun julkaistiin lisää esiintyjiä, myynti taas kiihtyi, mikä on hyvä, koska logistiikkahan tässä on helvetin kallista. Kuusamo on kaukana. Lentokenttäkin on kiinni. Sinne tehdään remontti kerran kolmessakymmenessä vuodessa, ja tietysti se osuu just meidän festarin aikaan. VR:kin on innostunut dynaamisesta hinnoittelusta. Sekään ei kovin hyvältä vaikuta, mutta tota… näillä mennään. Kyllä tässä vielä pitää lippuja myydä, mutta ei me olla lipunmyynnistä huolissaan. Vaikka ehkä mun pitäis.”

Mikko Levón ei näytä tältä.

Sun podcastin jossain Zero Nine -jaksossa vihjasit, että ois kiva järkätä jotain tapahtumaa Kuusamoon, kun oot sieltä kotoisin. Siinä kohtaa ei vielä arvannut, että jotain tämmöstä ois tulossa. Missä kohtaa sulla nää suunnitelmat alkoivat muuttua konkretiaksi?

”Ööö… varmaan tällä viikolla, kun kävin kaupungintalolla. Tai jotain. Toi on hyvä kysymys. Kyllä mä oon kolme vuotta tätä suunnitellut. Alusta asti aattelin, että jos Kuusamon perälle perustais semmosen perus-suomi-indie-festarin, niin ei sinne ketään tulis, jos siellä ois samat bändit ku joka puolella. Eikä mua tietenkään itseäkään kiinnostais järjestää sellasta. Aattelin, että pitää olla kunnon täkyjä ja harvinaisempia esiintyjiä. Kun Spiritualized ja Brian Jonestown Massacre olivat hyvin kiinnostuneita Kuusamon-reissusta, tuli selväksi, että on mahdollista houkutella maailmalta Koillismaalle nimekkäitä bändejä. Sit olin, että perkele, kai tää pitää tehdä.”

”On tosi monimutkaista tehä tommonen juttu ekaa kertaa uudessa paikassa. Siinä on niin monta vaihetta ja erilaisia kerroksia, että kun mä sain sen julkisuuteen nyt maaliskuussa, niin silloin ehkä tuli ekaa kertaa semmonen olo… tai siis mun tuottajakollega Jasu Rossi laittoi viestiä sen Hesarin jutun jälkeen, että jaa, tätä pitää vissiin sitten oikeesti lähteä tekemään.”

He eivät esiinny Kuusamossa, koska heitä ei ole olemassa.

Nettisivuilla lukee, että Epiksiä järjestää Hyttystilanne ry. Millaisella porukalla festaria teette?

”Kyllähän se on fakta, että mulla on ollut tässä aika lailla kaikki langat käsissä. Aina kun saa jonkun tyypin tekemään jotain osa-aluetta, se lähtee mun harteilta pois. Mä oon kerännyt työryhmää tähän ympärille huolellisesti ja pikkuhiljaa. Oon ollut tosi tarkka, etten ota ketä tahansa tyyppejä. Kun esimerkiksi meidän alkuperäinen tiedottaja joutui vetäytymään taka-alalle, niin sen sijaan, että oisin ottanut jonkun semmosen geneerisen bulkkiviestijän siihen tilalle, oon mieluummin vaan itse hoitanut tiedottajankin pestiä.”

”Anniskelu me järjestetään itse. Sitä tekee omat tyyppinsä. Samoin backlinelle on oma tekninen tuottajansa, että muusikoille on instrumentit ja muut käytännön jutut kasassa. Salla Karvosen kanssa oon tehnyt Ilmiö-festivaaleja vuodesta 2013 asti, ja Salla on joutunut puoliksi tahtomattaan semmoseen rooliin, että se konsultoi tuotannollisia asioita, kun mä soitan sille melkein kerran päivässä. Oulussakin on monta tuottajaa, joilta kyselen mielipiteitä, että mitä sä tässä tapauksessa tekisit.”

[Mikko luettelee vielä muutaman muunkin työryhmän jäsenen toimenkuvat, mutta tiivistetään vähän juttua.]

”Nyt esimerkiksi stressaan, että kuka tuottais meidän backstage- ja leirintäalueita. Kävin tossa just Kuusamossa mittailemassa backstage-aluetta, että ois kiva löytää joku tyyppi siihen hommaan, tai vaikka muutama kulttuurituotannon opiskelija, mutta pitäis vaan saada aikaseks tutustua niihin ihmisiin. Paras tapa rekrytoida ois nähdä vaikka jossain Kallion Molotowissa, viettää siinä baari-iltaa ja pikkuhiljaa kattoa, minkälainen tyyppi on, kun se tulee känniin. Että jos vetää hirveät perseet, niin onko se joku hirviö vai hyvä tyyppi. Sieltä se totuus tulisi esille.”

”Kyllä me apuja vielä tarvitaan, mutta joka päivä tulee uusia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat tulla tekemään jotain. Jos vertaa Ilmiöön ja H2Ö:hön, niin paljon enemmän semmosta kuhinaa tässä ympärillä on. Jonkinlainen seikkailu tuo varmaan on Etelä-Suomestakin lähteä Kuusamoon asti. Meillä avautui myös talkoohaku, ja nyt yritetään ruveta sitä perkaamaan, kun sieltä on tullut todella paljon yhteydenottoja.”

”Tämmöstä tää on, mutta kyllä sen tiesi, mihin lähtee.”

Kuvitteellisia leirintä- ja hyönteistilanteita.

Viime kesänä festivaaleilla valiteltiin, ettei kalustoa ja tekniikkaa tahdo riittää kaikille. Kun esimerkiksi lavoja on vaikea saada isompiinkaan kaupunkeihin, mistä ihmeestä aiotte repiä seitsemän lavaa ja PA:t ja valot sun muut ja niitä kaikkia hoitavat ihmiset Kuusamoon, joka on kuitenkin helevetin kaukana kaikesta?

”Kaikki lavat tulee eri paikoista. Yksi tulee Ruotsista. Tai no yksi säätö on vielä, että saataisiin ehkä Rovaniemeltä sopiva. Ruotsista pitää varmaan tuoda äänikamojakin. On tää semmosta rääppimistä, kun infrafirmoilla on kesällä vakiintuneet viikonloput eri festarien kanssa, ja sitten kun tulee tämmönen uusi yrittäjä siihen väliin, niin se on vähän hankalaa. Esimerkiksi bajamajat taitaa tulla kolmelta eri toimittajalta. Nyt tehdään koko ajan semmosta inventaariota tuolla Koillismaalla, että montako kilometriä siellä on esimerkiksi aitaa ja paljonko sitä pitää sitten tuoda jostain Rovaniemeltä. Tämmöstä tää on, mutta kyllä sen tiesi, mihin lähtee.”

Onko siellä mitään infraa valmiina vai joudutteko rakentamaan ihan kaiken itse? Miten esimerkiksi sähköt?

”Sitä yritetään just selvittää. Ainakin isoja lavoja varten täytyy tuoda omat generaattorit. Täytyy kuitenkin muistaa, että Kuusamossa on myös Ruka, ja Rukalla on totuttu pyörittämään isoja kansainvälisiä hiihtokilpailuja. Elokuun alku on niille off-seasonia, joten me saadaan Rukalta kaikkia sukkulabusseja ja minibusseja ihmisten kuskailuun. Siellä on myös kulunohjausaitaa ja muita perusjuttuja. Rukalla on järjestetty yleisömäärältään paljon isompiakin tapahtumia kuin mitä tää meidän tapahtuma on.”

Epäjohdonmukaisia tanssijoita.

Oma haasteensa on tietysti myös ihmisten kärrääminen paikan päälle. Esiintyjiä on yli sata, ja montako ihmistä sitten kussakin kokoonpanossa onkaan, plus heidän oheisryhmänsä ja kaikki teidän teknikot ja talkoolaiset ja järkkärit ja niin edelleen… niin ja tietysti yleisökin. Miten tämä logistiikaruletti saadaan pyörimään siellä jossain Jumalan tai Kekkosen selän takana?

”Kyllä me pyritään se niin suunnittelemaan, että artistit majoittuvat silleen järkevästi. Rukajärven ja Kuusamon välissä on aivan valtavasti majoituskapasiteettia, joten me saadaan oikeastaan kaikki mahtumaan sinne. Sitten mä yritän esittää toiveen, että ei sitten pompoteta ja juoksuteta meidän kuskeja, että liikkukaa yhtenä ryhmänä, pliis. Ettei kaikki mene yksitellen sinne mökille.”

”Ja sit yleisö… sehän on totta, että jos lasketaan kaikki mahdolliset bussivuorot yhteen, julkisilla pääsee Kuusamoon ehkä 150 ihmistä päivässä. Eikä ne lentokoneetkaan tosiaan lennä. Meille kyllä tulee yleisökuljetuksia Oulusta ja Rovaniemeltä. Keskiviikkoaamuna lähtee busseja molemmista kaupungeista. Ne liput tulee pian myyntiin. Sitten paikan päällä siellä heiluu sukkulabussisysteemi Rukajärven ja Rukan välillä.”

”Onhan se vähän semmonen aavikkofestivaali. Ollaan sitä puhuttu, että pitää olla kaikki varaosat mietittynä. Jos menee kitarankieli katki, lähin musiikkikauppa on Oulussa. Se on niinku kuus tuntia autolla, jos lähtee hakemaan sen yhen G-kielen. Aiemmin keväällä me löydettiin naapurista semmonen porokopteriyrittäjä. Sit me katottiin, että hitto, mahtuiskohan se laskeutumaan ison lavan taakse…”

[Seuraa visiointia, jonka kirjoittaminen julki voisi pilata yllätyksen. Sen jälkeen puhumme hetken byrokratiasta, melumallinnuksista ja lupakäytännöistä. Ne ovat tylsiä aiheita.]

”Mä oon tosi änkyrä yritysyhteistyökuvioiden kanssa. En hirveästi halua, että mitkään logot vilkkuu joka paikassa.”

Millä rahalla saitte kasattua ohjelmiston ja käynnistettyä tuotannon? Ilmeisesti ootte saaneet jotain julkista tukea – ja hyvä niin.

”Me saatiin aluekehitystyöryhmältä Naturpolikselta syksyllä apuraha. Sit me saatiin Kuusamon kulttuuritoimeltakin, se oli tosi pieni, mutta saatiin sillä matkakuluja katettua, kun oltiin rampattu siellä jo aika paljon. Sitten tää oli mun suurin moka: me saatiin apuraha myös SKR:n keskusrahastolta, mutta mä en tajunnu sitä, että jos on saanut rahaa keskusrahastolta, maakuntarahastot ei myönnä sitä. Ja maakuntarahastolta ois ollut tarjolla monta kertaa isompi summa.”

”Sillä rahalla se skulaa. Mä oon tosi änkyrä yritysyhteistyökuvioiden kanssa. En hirveästi halua, että mitkään logot vilkkuu joka paikassa. Pitäis varmaan muutamaa sponssia miettiä, mutta ois se tietysti aikamoista, jos pärjäis pelkällä lipunmyynnillä. Oishan se siisteintä maailmassa.”

Miksi niitä esiintyjiä pitää olla niin vitusti? Yli sata artistia tai bändiä ja taidenäyttelyt sun muut päälle.

”Emmä tiedä. Kun ite tein H2Ö:tä, siellähän meillä oli kahden päivän aikana 110 esiintyjää. Mä tykkään siitä, että kaikilla yleisöstä on erilaiset kokemukset tapahtumasta. Jos on kaksi lavaa, kaikki näkee ne samat bändit ja kaikilla on samat muistot siitä tapahtumasta, mutta jos on seitsemän lavaa ja satoja esiintyjiä, niin kaikilla on erilainen tarina ja erilaiset muistikuvat. Se tuo siihen kokonaisuuteen jännittävyyttä. Mutta määrä ei missään nimessä korvaa laatua. Sille kritiikille oon aika herkkä. Oon tosi tarkkaan miettinyt sen ohjelman ja pystyn seisomaan jokaisen esiintyjän valinnan takana.”

Tuliko ensimmäisen julkistuksen jälkeen tutuilta bändeiltä paljon viestejä, että hei, mekin halutaan sinne?

”Todella paljon. Varmaan satoja keikkapyyntöjä, mutta mä otan tosi harvoin ketään pyyntöjen perusteella. Mä valitsen artistit itse ja otan heihin yhteyttä. En mä oikein kuuntele esiintymistarjouksia. Taidenäyttelyhommankin kuratoin ihan silleen, että löysin sinne mieleisiä tekijöitä. Mä en oo hirveen korruptoitunut silleen, että joku ohjelmatoimisto voisi sanoa, että saat tän haluamasi artistin keikalle, jos otat myös tän toisen paskan esiintyjän, joka meillä on. Mä en koskaan tekisi sellaista.”

Kuvassa ei ole JVG.

Itse ostin liput Epiksiin jo ihan siitä uteliaisuudesta, että jos tää korttitalo kaatuu, miten se pakka leviää, mitä sitten tapahtuu ja miten jengi siihen suhtautuu. Semmonen vaarantuntu piristää tässä Nelosen turvamusiikkifestivaalien kulttuurissa. Tällä en siis tarkoita kuitenkaan mitään Frostbite-tyyppistä sähläystä, jossa epärealistinen aloittelija kokeilee onneaan, vaan säkin lähdet haukkaamaan sitä ihan liian isoa palaa hyvin treenatuilla leukanivelillä. Tiäkkö?

”Joo, oon mä tota pohtinut, että onhan tässä tietenkin riskejä. Me pistetään ittemme aika lailla likoon. Jos tässä epäonnistuu, mun kulttuurituottajapäivät on luetut. Myös omasta tahdosta. Tää on niin mun näköinen juttu, että jos se ei riitä saamaan yleisöä liikkeelle, niin sitten tuntuu, ettei mulla ole mitään annettavaa. Voisinhan mä tietysti tehdä jotain geneerisiä nelosmedian festareita, mutta en mä halua mitään semmosta. Katotaan, katotaan. Toistaiseksi ainakin kaikki palautteen määrä ja yleinen kuhinan tuntu on ollut sellasta, etten ole samanlaista ennen omalla kohdalla kokenut.”

”Kulttuuri saa olla muutakin kuin mukavuudenhaluisen keskiluokan mielistelyä.”

Ystävämme, DBTL-veteraaninakin vaikuttanut Raimo Pesonen sanoi, että sulta vois kysyä jotain turkulaisesta juomavedestä. Ilmeisesti siinä mielessä, että kun Turussa on ollut Ilmiö, H2Ö, alkuaikojen DBTL, Parkkarin Koneisto ja UMF ja ties mitä ennakkoluulotonta festarihommaa ihan ekasta Ruisrockista lähtien, niin miksi just siellä kasvaa tämmösiä sunlaisia tyyppejä? Siis semmosta, että siinä excelit on vain tiellä, kun aletaan tapahtumaa tehdä.

”Toi on hyvä kysymys. Mä en tiiä, onko siellä enää nykyään sellasta vastakulttuuria. Jotkut ei tykkää siitä termistä, mutta mä tykkään. Tuntuu, että kaikki on vähän integroitunu siihen samaan korporaatiohommaan. Voi olla tosi kivoja tyyppejä, mutta sitten tausta-ajatus on kuitenkin sellanen mammonan hamuaminen. Ite silleen jalosti ajattelee, että etsii enemmän sellasta ylevyyttä. Siinä ne excelit on vain tiellä, se on hyvin sanottu.”

”Mua on aina kiinnostanut paljon geopsykologia. Se, että kun kaupungissa on aina joku tietty viba, niin mistä se johtuu. Johtuuko se jostain vesistöistä tai vuorista vai mistä. Turkuhan on vanha porvarikaupunki, niin ehkä siinä on sit jotain sellasta vastakkainasettelua sen establishmentin kanssa. Mä oon ite ajatellut, että kun ikäännyn, musta tulee jotenkin välinpitämättömämpi, mutta keski-ikäisenä musta on tullut militantti. Mä ärsyynnyn geneerisyydestä. Vaihtoehtokulttuurin leimaa lyödään helposti joka paikkaan, mutta se on mun silmissä oikeesti aika turvallista keskitietä. Sanoin just Talouselämän haastattelussa, että kulttuuri saa olla muutakin kuin mukavuudenhaluisen keskiluokan mielistelyä. Kaikki järjestetään niin, että mielistellään yleisöä. Se on itselle outoa.”

Kuusamossa aurinko laskee elokuussa suunnilleen auringonlaskun aikaan.

Vielä viimeinen kysymys. Mikäs siellä on hyttystilanne tohon aikaan vuodesta vai onko mäkäräiset elokuussa isompi uhka? Kerro nyt meille etelän vetelille, mihin Kuusamossa kannattaa varautua.

”No tota, tänään kun herättiin kesäkuun toiseen päivään, siellä oli lunta maassa. Alun perinhän elokuun alku oli helppo valita ajankohdaksi. Jos menis vähän syvemmälle elokuuhun, yölämpötilat alkais olla aika alhaalla. Sitten taas alku- ja keskikesästä hyttysiä on ihan helvetisti. Nykyään on vähän hankala sanoa, että kuoriutuuko hyttyset aikaisemmin vai myöhemmin, mutta kun parina viime vuonna ollaan oltu siellä just tossa elokuun alussa, niin ei oo kyllä ollut mitään ongelmia mistään hyönteisistä.”

”Kyllä me tehdään kaikille semmonen checklisti, että varsinkin telttailijoiden kannattaa ottaa kaiken varalta joku pullo Offia mukaan, mutta ei ne hyttyset oo mikään elokuun vitsaus. Mut siis joskus juhannuksen aikoihin se on aika raamatullista kuvastoa.” ■

Epäjohdonmukaisten tanssiaiset Kuusamossa Rukajärven hylätyllä golfkentällä 2.–5. elokuuta 2023. Ohjelma ja muut infot: epikset.fi.

Huom. flabat saa halvimmalla myyntipisteistä, joista esimerkkinä mainittakoon toveripuotimme Pertin Valinta.

JÄIKÖ NÄLKÄ?

Pihvi

Masturbaatio ilman käsiä

Kaikkia meitä panettaa joskus. Kaikilla meistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tyydyttää itseään tai kumppaniaan.

17.11. 2016