VHS: Samalla viivalla – Johanna Sumuvuori vs. Heikki Ketoharju

Samalla viivalla -vaalikeskustelu
24.2.2015
Elmun baari, Helsinki


Raavinta: Yrwin Goodman, Jussi Helttunen (still), Mika Lindberg, Ville Malja
Leivonta: Yrwin Goodman
Tunnusmusiikki: Antti Majuri
Seremoniamestarit: Janne Flinkkilä & Laura Haapala


Creat järjesti suuren vaalikeskustelun, jonka otsikko on ”Samalla viivalla”. Kutsuimme sinne ehdokkaat kaikista kevään 2015 eduskuntavaaleihin ehdokkaita asettaneista ryhmistä.

Kaikkiaan kutsu lähti 16 puolueelle. Niistä neljä ei ottanut haastetta vastaan. Olavi Mäenpään johtama Sinivalkoinen Rintama ei ollut saanut helmikuun aikana ehdokasasetteluaan valmiiksi, joten heiltä ei saatu ketään paikan päälle.

Perussuomalaiset, Suomen Kristillisdemokraatit ja Kommunistinen Työväenpuolue eivät lupauksistaan huolimatta osallistuneet keskusteluun. Heihin oltiin yhteydessä viime metreille asti, mutta lopulta viesteihimme ei enää edes vastattu.

Saimme kuitenkin helmikuun 24. päivänä Helsingin Elmun baariin edustajat kaikkiaan kahdestatoista puolueesta. Aluksi he saivat esitellä itsensä ja puolueensa tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle. Sen jälkeen aloitettiin varsinainen debatti.

Etukäteen oli valittu kaksitoista teemaa, joihin kuhunkin arvottiin ehdokaspari väittelemään keskenään. ”Samalla viivalla” -periaatteen mukaisesti kaikille puhujille annettiin sekunnintarkasti saman verran aikaa.

Taistelupari 1
Johanna Sumuvuori (Vihr.) vs. Heikki Ketoharju (SKP)

Aiheet
1. Leikkaukset

Valtion menoista 43 % käytetään sosiaaliturvaan, josta kasvavin osa on eläkkeet. Terveydenhuolto on toiseksi suurin alue, 14,5 %, kolmanneksi suurin on yleinen julkishallinto, 14,4 %, ja neljänneksi suurin on koulutus, 11,2 %. Jos julkisen sektorin menoista pitää leikata, mistä leikataan?

2. Sosiaaliturva

Epätyypillisten työsuhteiden määrä on kasvanut Suomessa 1990-luvulta lähtien. Viime vuoden sisällä solmituista työsuhteista 65,2 % on määrä- tai osa-aikaisia. Suurin osa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevistä on naisia.

Viime vuoden tilastojen mukaan Suomessa on määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa kaikkiaan 547 000 henkeä, vuokratyöläisinä 100 000 henkeä, itsensätyöllistäjinä (yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat) 170 000 henkeä ja pienyrittäjinä (alle 10 työntekijää) 264 000 henkeä. Tämä joukko putoaa helposti perinteisen sosiaaliturvan ulkopuolelle aikoina, jolloin töitä ja tuloja ei ole.

Lisäksi Euroopan neuvosto antoi Suomelle sapiskaa ylipäänsä liian alhaisesta sosiaaliturvasta. Sosiaaliturvan tulisi olla vähintään 50 % kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomessa noin 970 euroa. Euroopan neuvoston mukaan Suomen sosiaaliturva on Armenian, Moldovan ja Romanian tasolla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan tulonsiirrot lisäävät talouskasvua. Millä tavalla suomalaista sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa?

Kommentointi