Onko tässä kesän huonoin festivaaliraportti?

Sanat: Anni Saastamoinen
Kuvat: Tomi Strömberg


En ole koskaan aiemmin kussut jalat bajamajan seinällä. Kustessani mietin, miten bajamajassa muka mahtuisi harrastamaan seksiä.

Toimeksiantona Sideways-festivaalilla oli olla konkreettisesti sivuttain. Sivuttain olemisen määritelmää tuli alueella mietittyä useaan otteeseen. Olla sivussa, poikittain, sivuttain. Mikäli festivaaleilla mielii luovia kohti päämääräänsä väkijoukon halki, se on luontevinta. Tuolloin saa työntyä joko persettään tai hartioitaan nylpyttäen, sisäelimiään kyynärvarsillaan suojaten vellovan väen läpi hieman helpommin.

Enemmän tuli kuitenkin oltua ”sivuttain” eli niin sanotusti mutkalla eli humaltuneena.

Sideways-festivaalin nimen voisi jatkossa kääntää suoraan suomeksi, laitamyötäis-festivaaliksi. Se sopisi paremmin tunnelmaan, etenkin, kun lauantaina aurinko päätti räjäyttää kesän esiin jotenkin pyytämättä ja yllättäen. Aurinko ajaa suomalaiset alkoholismiin aina – joko siksi, ettei aurinkoa ole tai siksi, että sitä on yhtäkkiä aivan liikaa.

Haasteellisimmaksi paikaksi sivuttain asettujalle osoittautuivat bajamajat. Onneksi B-side Barin posliinipytty toi helpotuksen, sillä posliinilla asioidessaan ei tarvinnut nostaa jalkoja seinälle.

Festareilla oleminen on verrattavissa samana viikonloppuna järjestettyyn Jukolan viestiin, joka on suunnistamista ja ryteiköissä rymyntää. Samankaltaista säntäilyä ja siirtymistä festareilla oleminenkin on, joskin päämäärättömämpää. Rasteiksi luetaan vain anniskelualueet ja esiintymislavojen seutumat. Ja toki bajamajat.

Konsensustodellisuuden mukaan tämä kuva on kallistettu 90 astetta vasemmalle.

Konsensustodellisuuden mukaan tämä kuva on kallistettu 90 astetta vasemmalle.

Festivaaliin kuuluu hytkyntä, joskin Sidewaysissä se vaikutti maltilliselta muutamaa poikkeuspaikkaa lukuun ottamatta. Kusemaan pääsyään odotellessaan ihmiset pyrkivät karistamaan välittömän virtsaamisen tarpeen hytkymällä, ja Dizzee Rascal sai yllytettyä bassokyllästeisellä bailumusallaan auringossa väsyneen väen hölskähtelemään. Toinen hyllymään innoittaja oli K-X-P.

Kusenta osoittautui kaikista haasteellisimmaksi projektiksi. Flow’n pikkuveljeksi ja H2Ö:n sisarpuoleksi tituleerattua festaria vaivasi tyypillinen uuden tapahtuman ongelma: on mahdotonta arvioida festaroitsevan väkijoukkojen virtsaamistiheyden tarvetta ja kusen määrää.

Myöhään perjantai-iltana Teurastamon pihalla luikerteli kusipuro, jonka yläjuoksu sijaitsi bajamajojen keskellä. Jotkut läpsyttelivät sandaaleineen kusipuroon yllättävän varpaitaan kostuttaneen aineksen alkuperää sen kummemmin pohtimatta.

Autenttinen lonkero ja kaksi teennäistä varianttia.

Autenttinen lonkero ja kaksi teennäistä varianttia.

Sidewaysissa oli keskivertoa helpompi olla totaalisen sivuttain, sillä liki koko festivaalialue oli anniskelualuetta, esiintymislavojen edustoja lukuun ottamatta. Seitsemän euron hintaan anniskeluteltoista sai kinuttua itselleen kolmanneslitran kokoisen Heinekenin. Niin hirvittävältä kuin hinta pienestä kaljasta kuulostaakin, siihen sisältyi euron pantti, eikä Heineken ole missään nimessä paskin, tai kallein koskaan nauttimani festarikalja.

Koska Teurastamon alue on niin saatanan edgy ja Sideways hipsterimpien festareiden äpärälapsi, pikkuserkku tai muu sukulaistapaus, oli toki oltava tarjolla myös viinibaari, sekä pienpanimo-oluita. Pienpanimo-oluiden tiskiltä sai Stallhagenia pulloissa levottomasti yli seitsemän euron hintaan. Toki siihenkin piti vielä lisätä euron pantti.

”Harvoin tulee niin paljon kullista haaveiltua kuin festivaaleilla.”

Alueella vastaan käpötteli tuttu mies, joka tarjosi huikkaa viinipullosta. Onnittelimme onnistuneesta viinipullon alueelle salakuljettamisesta, mutta paljastuikin, että ALUEELTA SAI VIINIÄ PULLOISSA. Lopullinen hinta viinipullolle oli jotakin kolmenkympin luokkaa, ja lisäksi sai vielä laseja. Naurettavaa – kuka juo festareilla viiniä lasista?

Koska juominen oli helppoa, kusennan vaikeus tuntui erityisen pahalta. Hyödynsin toisinaan B-side Barin miesten wc:n jonon lyhyyttä. Joku oranssipaitainen keski-ikäinen mieshenkilö koki tarpeelliseksi huomauttaa, että naisten wc-tilat sijaitsevat toisaalla. Kiitos tiedosta, en ollut vittu tajunnutkaan lainkaan, että naisten wc sijaitsee sillä puolella baaria, jossa kiemurtelee vaniljaparfyymillä valeltu vitunmoinen jono.

Harvoin tulee muulloin niin paljon kullista haaveiltua kuin festivaaleilla, kun miehet ryntäilevät laareilla tyhjentämässä rakkoaan vain yhdellä sepaluksen avaamisella ja pippelin heilautuksella.

Kommentointi