Näkymättömyyden mysteeri Creat Spacessa – Vanessa Forstén: Always invisible, never out of sight

Sanat ja kuvat: Creatin seurapiiritoimitus

Tehdä näkymätön näkyväksi. Kas siinä taiteen tehtävä, eix ni?

Vanessa Forsténin (s. 1990) valokuvakirja ja näyttely Always invisible, never out of sight yhdistelee päiväkirjamaisia otoksia jokapäiväisestä elämästä, asetelmakuvia ympäröivästä maailmasta sekä harkittuja muotokuvia.

Teemallisesti Forsténin kuvat tutkivat nuoren naisen identiteettiä. Kamera toimii työvälineenä, jolla Forstén heijastaa sisäistä maailmaansa katsojalle. Valokuvat dokumentoivat nuoruuden loppua ja aikuisuuden alkua. Kuvat näyttävät parisuhteiden päättymisen ja uusien suhteiden solmimisen. Kuvista paljastuu loputon oman kodin etsintä.

Valokuvaus toimii Forsténille päiväkirjan tavoin: kuvat dokumentoivat hänen tunteitaan ja ajatuksiaan. Valokuvaaminen ja kuvien kanssa työskenteleminen auttaa käsittelemään mennyttä sekä päästämään irti tapahtumista, joita ei voi enää muuttaa. Kuvat antavat tien menneeseen ja mahdollisuuden erilaiseen tapaan ajatella tulevaisuutta. Forsténin valokuvat ja tekstit ovat melankolisia mutta eivät toivottomia. Kuvista löytyy valo uudelle alulle.

Se taidepuheesta. Forsténin ensimmäisen soolonäyttelyn avajaisia vietettiin Creat Spacessa torstaina 19. toukokuuta. Creatin seurapiiritoimitus iski juhlakansan kimppuun ja kysyi vaikutelmia heti tuoreeltaan.

Päivän kysymys: Mitä näkymätöntä aistit näyttelyssä?

Marina & Vanessa

Marina & Vanessa

Vanessa: ”Voi apua. Mulla ei ole yhtään näkymätön olo, täällä on niin hirveästi jengiä. Kun tupa tuli täyteen, kaikki näkymätön katosi. Vähän kuin Muumeissa: kun Mörkö tulee paikalle, kaikki juoksevat karkuun.”

Marina: ”Voi kamala. Mulla on ollut aivan liian kiire tässä baarimikkona. En ole ehtinyt aistia mitään.”

Kitty

Kitty

”Seurapiiripalsta? Vähän kuin joku Tinder? Mä aistin kuhisevaa energiaa. Elektristä kuhinaa.”

Ilkka, Veera & Katja

Ilkka, Veera & Katja

Ilkka: ”Kuvissa näkymättömyys on hienosti läsnä. Näyttelyn kautta se on tehty näkyväksi. Hyvä näkymättömyyden symboli on tuo kuva, jossa pariskunta on sumuisella niityllä juuri siinä rajamaastossa, että jotain näkyy, mutta jotain jää näkymättä. Vanessan henkilökohtaisuus ja intiimi tulkinta vaatisi enemmän sisäistämistä. Tätä näyttelyä ei juosta nopeasti läpi vaan täytyisi keskittyä ajattelemaan kuvien taustoja. Pitää tulla uudemman kerran katsomaan kaikessa rauhassa.”

Veera: ”Ai meiltä otetaan näön vuoksi kommentit?”

Katja: ”Näkymättömät kommentit?”

Näkymättömät

Näkymättömät

”Ota meistä kuva.”

Noora

Noora

”Aistin ehkä jotain näkymätöntä jännitettä. Mulla on vähän jännittynyt olo.”

Niin, olet vessajonossa. Ehkä se johtuu siitä.


”Lähinnä siitä, joo. Täällä on paljon uusia naamoja, sekin luo jännitettä. Paras on vielä edessä. En ole ehtinyt vielä nähdä yhtään kuvaa. Ne ovat siis vielä mulle näkymättömiä.”

Marco

Marco

”En puhu hyvää suomea. In English? I see people, old friends. I just arrived. Haven’t seen any pictures yet.”

Theresa

Theresa

”Odota hetki. Mun täytyy miettiä.”

[hetki]

”No niin. Joo. Meillä on koko ajan ympärillä perusasioita, jotka ovat aina näkyvissä, mutta jos on vaikkapa stressiä, niitä ei välttämättä huomaa, vaikka ne olisivat miten kauniita. Vanessan kuvissa on asioita, joiden ohi helposti kulkee ja ne jäävät näkymättömiksi, mutta täällä niitä pysähtyy katsomaan.”

✖✖✖

Vanessa Forstén: Always invisible, never out of sight
Creat Space, Albertinkatu 12
20.5.–5.6.2016
Avoinna joka päivä klo 12–18
Valokuvakirjoja myynnissä hintaan 35 € (kortti käy)
Opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille 30 €
Bussit 14, 17 ja 18 (pysäkki: Merimiehenkatu)


Facebook-tapahtuma täällä.
Creat Spacen tilavaraukset: space@creat.fi

Vanessa kadulla

Kommentointi